Ilmastointi

Monet sanovat, että ihmisten kannattaisi asua lämpimissä maissa, ettei lämmitykseen menisi niin paljon rahaa. Teollistuneissa lämpimissä maissa käytetään kuitenkin paljon ilmastointilaitteita. Niiden valmistus ja käyttö vie todella paljon energiaa. Esimerkiksi ollessani kesällä Singaporessa näin monessa paikassa käynnissä olevia ilmastointilaitteita, joiden yhteydessä olevasta tilasta oli avoin yhteys ulos (ovi tai ikkuna auki). Siellä myös käytettiin ilmastointia liikaa, esim. metroissa, takseissa ja kaupoissa tuli nopeasti kylmä. Tällöin energiaa kuluu entistä enemmän. Eräs tuttuni Singaporesta on sitä mieltä, että singaporelaiset käyttävät jopa enemmän energiaa viilennykseen kuin suomalaiset lämmitykseen, mikä on todella paljon, kun miettii, miten paljon pienempi maa Singapore on Suomeen verrattuna. Viime aikoina ilmastointilaitteet ovat yleistyneet myös Suomessa. Niitä on myös mm. kesämökeillä. Mielestäni maapallolla käytetään liikaa energiaa viilennykseen.

Ps. Taisi kyllä kulua aika paljon kerosiinia, kun lensin sinne, mutta en aio mennä sinne uudelleen pariin vuoteen... (:

Tulevaisuuden maatalous...

on Teemalla eilen alkanut viisiosainen sarja, jossa pohditaan maatalouden tulevaisuutta. Avausjaksossa tutustuttiin eri maissa toimiviin viininviljeliöihin. Ensimmäisenä italialainen viininviljelijä kertoi omasta sukutilastaan, jossa on ennen voitu viljellä huoleti suuria määriä viinirypäleitä. 5-8 vuoden aikana ilmasto on kuitenkin selvästi muuttunut. Sumu, raekuurot, kuumuus ja rankkasateet tuhoavat satoa, joka ei ääriolosuhteita kestä. Kuivuuden takia lähellä ollut joki, joka saattoi tulvia tielle asti, on kuivunut kokonaan. Raekuurot tuhosivat 65% sadosta viime vuonna. Rankkasateet ja sumu saavat rypäleet homehtumaan.
Vaikka Italiassa ongelmat ovat kasvaneet, siellä sentään voidaan edelleen viljellä. Yeclassa, Espanjassa, entiset viinialueet ovat käytännössä autiomaata. Ennen vuodessa satoi noin 600mm, nykyisin vain 200mm. Jotkut epätoivoiset yrittävät jatkaa elinkeinoaan keinokastelulla, josta taas seuraa kaivojen kuivumista. Etelä-Afrikassakin kuivuus on suuri ongelma, ja viljelmiä siirretään jatkuvasti etelämmän, lähemmäs viileitä vesistöjä. Ennusteiden mukaan Etelä-Afrikassa ei luultavasti tuoteta viiniä enää 50 vuoden kuluttua.
Saksassa taas vaikutukset ovat myönteisiä. Sateiden määrän kasvaessa ja lämpötilan noustessa viininviljelystä on tullut hyvä elinkeino. Toisaalta kosteudesta seuraa homeriski, mutta ongelmaa yritetään korjata; uusia lajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Tarkoituksena on etsiä yksilöitä, jotka ovat immuuneja erilaisille tuholaisille ja jotka kestävät vaihtelevat sääolot.

Sarja vaikutti ihan mielenkiintoiselta, suosittelen ;) Kyseisen jakson uusinnan voi katsoa lauantaina klo 11.15

Turve

Indonesiassa palaa vuosittain turvetta, joka tuottaa 0,5-1 miljardia tonnia hiiltä. Turve on peräisin suosademetsistä, joita on aikanaan kaivettu tukinuittoa varten. Kuiva turve hapettuu ja vapauttaa hiilidioksidia toisin kuin luonnontilassa. Lisäksi se syttyy herkästi palamaan ja voi palaa viikkoja aiheuttaen laajoja savupilviä. Samalla ilmaan vapautuu suuria määriä hiilidioksidia. Asukkaat yrittävät estää paloja patoamalla kanavia ja muuttamalla ne kala-altaiksi.

Ympäristökahvila

Eilen oli siis meiän ryhmän vuoro myydä leivonnaisia (tai jotain muuta mitä voi vaik ostaa kaupasta), joiden koko tuotto menee sademetsien hyväksi. Me myytiin muffinsseja, pullaa, mokkapaloja ja mehua. Leivonnaiset ja mehu myi ihan hyvin (kaikki paitsi ne mun tekemät pullat D:), tai siltä ainakin vaikutti. Ihan kivaa oli, vaikka ne pullat piti leipoo kovalla kiireellä myöhään illalla...

Kuva on otettu Singaporesta (joo ei se oo sademetsästä, mut olosuhteet on samantapaiset :D)

Otsoni

Pian on taas talvi, ja pohjoisnavan yläpuolelle muodostuu otsonikerrokseen aukko. Aukko on ihan luonnollinen, ja muodostuu joka talvi  molemmille navoille polaaripyörteen, voimakkaan lännestä itään kiertävän tuulivirtauksen takia, joka muodostuu talvisin lämpötilan laskiessa. Se estää otsonin ja lämpimän ilman kulkeutumisen alemmilta leveysasteilta. Pyörteen sisällä lämpötila laskee jopa lähelle sataa pakkasastetta, jolloin syntyy helmiäispilviä, joiden pinnalla tapahtuvat reaktiot vapauttavat klooria reserviyhdisteistä jälleen aktiiviseen muotoon. Siitä taas seuraa monien aineiden yhdistymistä ja sitoutumista, jotka ylläpitävät otsonikatoa niin kauan, kun ilma pysyy trpeeksi kylmänä. Ihmisen toiminnan vaikutuksesta aukko on nykyisin laajempi. CFC-aineiden käyttö aiheuttaa vakavaa otsonikatoa maailmanlaajuisesti. Talvella, kun UV-säteilyä on muutenkin hyvin vähän, aukosta ei ole harmia, mutta keväällä auringon UV-säteilyn määrän kasvaessa se aiheuttaa ongelmia. Lisäksi kukaan ei tajua suojautua kevään ensimmäisinä aurinkoisina päivinä esim. aurinkolaseilla, jolloin niitä juuri tarvittaisiin, mikä taas lisää riskiä erilaisiin silmäoireisiin.