Tulevaisuus

Aloin tässä miettiä, että joskus voi Suomessa olla ihmisiä, joille lumi, puhdas vesi ja puhdas ilma ovat vieraita asioita. Miten heidän terveytensä kestää sen? Onko silloin enemmän sairauksia? Sairastuuko jokainen vakavasti jo nuorena? Pystyvätkö lääkärit auttamaan kaikkia?
Riittäkö se, mitä nykyään Suomessa ja muualla maailmalla tehdään ympäristön eteen? Minua tämä ainakin huolestuttaa.

Koralliriutat

Plankton ja korallipolyypit tuottavat luonnollista rikkiyhdistettä nimeltä dimetyylisulfidi (DMS). Tuoksu, jota pidämme meren tuoksuna, on DMS:n tuoksu. Se tuottaa lisäksi pilviä, jotka viilentävät maapalloa. Lähiaikoina ihmisen toiminta on alkanut uhata koralliriuttoja. Saasteet, liikakalastus, laivaliikenne ja kasvihuoneilmiön voimistuminen tuhoavat herkkiä elinympäristöjä. Jos nykyinen kehitys jatkuu, noin 70 prosenttia koralliriutoista on vaarassa tuhoutua kokonaan nykyisen sukupolven elinaikana.
Kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa, yhä enemmän hiilidioksidia liukenee vesistöihin ja siten vaikuttaa niiden happamoitumiseen. Ihmisen takia mereen joutuu myrkyllisiä aineita, esim. hyönteismyrkkyjä, jotka vahingoittavat riutan eläimistöä. Muoviroskat taas voivat tukahduttaa riutan eläimiä. Öljyvuodot ovat yksi suurimmista ongelmista, vuosina 1987-2002 Suuren Valliriutan alueella havaittiin yhteensä 282 öljypäästöä. Dynamiitti ja syanidi, joita käytetään kalastuksessa, tuhoavat laajoja alueita. Myös kalojen ajaminen verkkoon koralliriuttaa hakkaamalla aiheuttaa vahinkoja. Otsonikatokin on ongelma; UV-säteilyn lisääntyminen vahingoittaa joitain eläimiä matalassa vedessä.
Koralliriuttojen elvyttämistä on tutkittu. Tutkija Rohan Pratt on tehnyt kymmenisen laajaa koetta erilaisista kiinnitysmenetelmistä, joiden tarkoitus on, että hajonneita koralleja on elvytetty elinsiirron tapaisilla korallipalojen istutuksilla. Tutkimus osoitti, että elinsiirrot eivät vahingoita korallia, josta pala irrotetaan, ja useimmat korallilajit ja -yhdyskunnat soveltuvat istutuksiin. Tällä hetkellä Rohan työskentelee yrityksessä, joka on erikoistunut koralliriuttojen elvytykseen. Kun koralliriutta vahingoittuu jossain päin maailmaa, yritys pystyy elvyttämään riutan Rohanin kehittämien menetelmien avulla. Menetelmät tosin toimivat vain pienille alueille, sillä prosessi on hyvin hidas ja työvoimavaltainen.



Kuvassa Suurta Valliriuttaa (en omista kuvan oikeuksia, kuva on haettu Googlen kuvahaun kautta)

Ilmastointi

Monet sanovat, että ihmisten kannattaisi asua lämpimissä maissa, ettei lämmitykseen menisi niin paljon rahaa. Teollistuneissa lämpimissä maissa käytetään kuitenkin paljon ilmastointilaitteita. Niiden valmistus ja käyttö vie todella paljon energiaa. Esimerkiksi ollessani kesällä Singaporessa näin monessa paikassa käynnissä olevia ilmastointilaitteita, joiden yhteydessä olevasta tilasta oli avoin yhteys ulos (ovi tai ikkuna auki). Siellä myös käytettiin ilmastointia liikaa, esim. metroissa, takseissa ja kaupoissa tuli nopeasti kylmä. Tällöin energiaa kuluu entistä enemmän. Eräs tuttuni Singaporesta on sitä mieltä, että singaporelaiset käyttävät jopa enemmän energiaa viilennykseen kuin suomalaiset lämmitykseen, mikä on todella paljon, kun miettii, miten paljon pienempi maa Singapore on Suomeen verrattuna. Viime aikoina ilmastointilaitteet ovat yleistyneet myös Suomessa. Niitä on myös mm. kesämökeillä. Mielestäni maapallolla käytetään liikaa energiaa viilennykseen.

Ps. Taisi kyllä kulua aika paljon kerosiinia, kun lensin sinne, mutta en aio mennä sinne uudelleen pariin vuoteen... (:

Tulevaisuuden maatalous...

on Teemalla eilen alkanut viisiosainen sarja, jossa pohditaan maatalouden tulevaisuutta. Avausjaksossa tutustuttiin eri maissa toimiviin viininviljeliöihin. Ensimmäisenä italialainen viininviljelijä kertoi omasta sukutilastaan, jossa on ennen voitu viljellä huoleti suuria määriä viinirypäleitä. 5-8 vuoden aikana ilmasto on kuitenkin selvästi muuttunut. Sumu, raekuurot, kuumuus ja rankkasateet tuhoavat satoa, joka ei ääriolosuhteita kestä. Kuivuuden takia lähellä ollut joki, joka saattoi tulvia tielle asti, on kuivunut kokonaan. Raekuurot tuhosivat 65% sadosta viime vuonna. Rankkasateet ja sumu saavat rypäleet homehtumaan.
Vaikka Italiassa ongelmat ovat kasvaneet, siellä sentään voidaan edelleen viljellä. Yeclassa, Espanjassa, entiset viinialueet ovat käytännössä autiomaata. Ennen vuodessa satoi noin 600mm, nykyisin vain 200mm. Jotkut epätoivoiset yrittävät jatkaa elinkeinoaan keinokastelulla, josta taas seuraa kaivojen kuivumista. Etelä-Afrikassakin kuivuus on suuri ongelma, ja viljelmiä siirretään jatkuvasti etelämmän, lähemmäs viileitä vesistöjä. Ennusteiden mukaan Etelä-Afrikassa ei luultavasti tuoteta viiniä enää 50 vuoden kuluttua.
Saksassa taas vaikutukset ovat myönteisiä. Sateiden määrän kasvaessa ja lämpötilan noustessa viininviljelystä on tullut hyvä elinkeino. Toisaalta kosteudesta seuraa homeriski, mutta ongelmaa yritetään korjata; uusia lajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Tarkoituksena on etsiä yksilöitä, jotka ovat immuuneja erilaisille tuholaisille ja jotka kestävät vaihtelevat sääolot.

Sarja vaikutti ihan mielenkiintoiselta, suosittelen ;) Kyseisen jakson uusinnan voi katsoa lauantaina klo 11.15

Turve

Indonesiassa palaa vuosittain turvetta, joka tuottaa 0,5-1 miljardia tonnia hiiltä. Turve on peräisin suosademetsistä, joita on aikanaan kaivettu tukinuittoa varten. Kuiva turve hapettuu ja vapauttaa hiilidioksidia toisin kuin luonnontilassa. Lisäksi se syttyy herkästi palamaan ja voi palaa viikkoja aiheuttaen laajoja savupilviä. Samalla ilmaan vapautuu suuria määriä hiilidioksidia. Asukkaat yrittävät estää paloja patoamalla kanavia ja muuttamalla ne kala-altaiksi.

Ympäristökahvila

Eilen oli siis meiän ryhmän vuoro myydä leivonnaisia (tai jotain muuta mitä voi vaik ostaa kaupasta), joiden koko tuotto menee sademetsien hyväksi. Me myytiin muffinsseja, pullaa, mokkapaloja ja mehua. Leivonnaiset ja mehu myi ihan hyvin (kaikki paitsi ne mun tekemät pullat D:), tai siltä ainakin vaikutti. Ihan kivaa oli, vaikka ne pullat piti leipoo kovalla kiireellä myöhään illalla...

Kuva on otettu Singaporesta (joo ei se oo sademetsästä, mut olosuhteet on samantapaiset :D)

Otsoni

Pian on taas talvi, ja pohjoisnavan yläpuolelle muodostuu otsonikerrokseen aukko. Aukko on ihan luonnollinen, ja muodostuu joka talvi  molemmille navoille polaaripyörteen, voimakkaan lännestä itään kiertävän tuulivirtauksen takia, joka muodostuu talvisin lämpötilan laskiessa. Se estää otsonin ja lämpimän ilman kulkeutumisen alemmilta leveysasteilta. Pyörteen sisällä lämpötila laskee jopa lähelle sataa pakkasastetta, jolloin syntyy helmiäispilviä, joiden pinnalla tapahtuvat reaktiot vapauttavat klooria reserviyhdisteistä jälleen aktiiviseen muotoon. Siitä taas seuraa monien aineiden yhdistymistä ja sitoutumista, jotka ylläpitävät otsonikatoa niin kauan, kun ilma pysyy trpeeksi kylmänä. Ihmisen toiminnan vaikutuksesta aukko on nykyisin laajempi. CFC-aineiden käyttö aiheuttaa vakavaa otsonikatoa maailmanlaajuisesti. Talvella, kun UV-säteilyä on muutenkin hyvin vähän, aukosta ei ole harmia, mutta keväällä auringon UV-säteilyn määrän kasvaessa se aiheuttaa ongelmia. Lisäksi kukaan ei tajua suojautua kevään ensimmäisinä aurinkoisina päivinä esim. aurinkolaseilla, jolloin niitä juuri tarvittaisiin, mikä taas lisää riskiä erilaisiin silmäoireisiin.